Kesän 2024 lukuhaasteena Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen

Kirjaston kesäkirjaksi valikoitui Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen. 

Sinuhe tulee vastaan suurena suomalaisena klassikkona. Viimeksi se nousi esiin keskustelussa, millaisia kirjoja kannattaa suositella nuorille. Sinuhe on juuri sellainen, että sitä ei kannata suositella. Näin on aivan oikein, koska nuorille tai vähemmän lukeville ei tätä järkälettä kannata mainostaa. Tärkeä kommentti ;) kirjallisuuskeskusteluun löytyy täältä: 'Kuolleiden kirjailijoiden liigan' youtube pläjäys.

Mutta koska en ole sitä lukenut, siitäpä syystä siihen nyt tartun! Tule mukaan keskusteluun, jos olet jo sen lukenut tai jos se on juuri sinun tärkeä lempikirjasi tai ennen muuta, jos et ole sitä vielä ottanut haltuun! Jos ei muun syyn takia niin siksi, että se kuuluu suomalaisen yleissivistykseen! Auts!!

Sinuhen voi lukea esimerkiksi kolmessa osassa noin 260 sivua kuukaudessa. Lukurupeaman jälkeen päivitän omaa etenemistäni tähän blogitekstiin. Voitte vapaasti kertoa omasta lukukokemuksestanne kommenttikenttään. Kirjastosta löytyy monen monta versiota paperisena, elokuvana ja äänikirjana. Voit tarttua myös Yle Areenan kuunnelmaan. 

Sinuhe egyptiläinen on suomalaisen kirjailijan Mika Waltarin kirjoittama historiallinen romaani, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 1945. Teoksesta tuli nopeasti kansainvälinen menestys tuoden Waltarille mainetta ulkomailla. Romaania pidetään suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksena. Sinuhe egyptiläinen on käännetty 41 kielelle. Vuonna 2008 Sinuhe egyptiläinen äänestettiin suomalaisten rakkaimmaksi kirjaksi. Vuonna 2017 kirja valittiin yleisöäänestyksessä vuosisadan kirjaksi. Ylen linkistä Ylen linkistä löytyy paljon tietoa kirjasta. 

Romaanin tapahtumat sijoittuvat muinaiseen Egyptiin, faarao Ekhnatonin valtakauden aikoihin. Päähenkilö on kuvitteellinen hahmo Sinuhe, orpo josta tulee monien värikkäiden vaiheiden jälkeen faaraon henkilääkäri. Hän matkustaa Syyriassa, Babylonissa ja heettien keskuudessa. Romaani seuraa Sinuhen elämäntarinaa aina sen katkeraan loppuun asti, jolloin iäkäs Sinuhe muistelee lyhyitä onnen hetkiään ja monia pettymyksiään.

Romaanissa pohditaan tieteen ja uskonnon yhtymäkohtia. Kirjassa pohditaan myös yhteiskuntajärjestelmiä, kuninkaan ja orjan eroa ja yhtäläisyyttä sekä faaraon jumalallisuutta. Monissa paikoissa liikkuva Sinuhe kokeilee eri ammatteja, halveksitusta ruumiinpesijästä arvostettuun lääkäriin. Romaani kuvaa eri kansankerrosten ja ammattien edustajien elämää ja tapoja faaraoiden aikana.

Teos on tiettävästi historiallisessa tarkkuudessaan korkealaatuinen kuvaamansa aikakauden elämän ja kulttuurin suhteen. Samalla se kantaa pessimististä sanomaa viallisen ihmisluonteen olennaisesta muuttumattomuudesta kautta aikojen. Lähde: Wikipedia

Lukemisiin!

19.9.2024 

Lukupiiriläisten kommentteja Sinuhe egyptiläisestä

Eräs lukupiiriläinen kertoi arvostavansa Sinuhe egyptiläistä sen historiallisen taustan, kielellisen taidokkuuden ja mielikuvituksen lennon vuoksi. Hän ihmetteli, miksi tämä upea suomalainen kirja ei saanut Nobelin kirjallisuuspalkintoa. Hän epäili, että olisiko se ilmestynyt liian lähellä toista maailmansotaa ja Suomen liittoutuminen natsi-Saksan kanssa oli liian tuoreessa muistissa.

Sinuhe tosiaan ilmestyi vuonna 1945. Ja se jäi varmasti sodan päättymisen jalkoihin. Sinuhen kirjoittamiseenkin ja sen synkkyyteen on varmasti vaikuttanut sodan läheisyys. Ihmiskunnan kyvyttömyys rauhanomaiseen yhteiseloon tulee niin vahvasti esiin. Kansainvälisesti Sinuhe sai kuitenkin hyvän vastaanoton.

Historian havinaa Sinuheen liittyen oli lukupiirin kokoontumisajassa. Tämä päivä on Mika Waltarin 116 -vuotissyntymäpäivä!

Lukukokemuksena Sinuhe oli osalle pitkä, osa ei halunnut siihen nyt edes tarttua. Koko kesä meni sitä lukiessa, eräs lukupiiriläinen kommentoi. Olin lukenut sen joskus nuorena, mutta yhtään en muistanut. Se oli kuin vierasta kirjaa olisi lukenut.

Kaptah oli jäänyt mieleen eräälle. Tämä henkilöhahmo oli lähes ainoa hauska tyyppi koko kirjassa.

Joku kertoi, että myös Mika Waltari oli käyttänyt huumeita kirjoituskammiossaan mielikuvituksen lennon lisäämiseen. Se oli kuulemma melko yleistä kirjailijoiden piirissä ainakin siihen aikaan.

Eräs lukupiiriläinen oli kaivanut karttoja esille, että tiesi missä Sinuhe liikkui matkoillaan. Matkakuvaukset olivat hienoja, mutta Waltarin kirjojen naiskuva on ihan luokaton!

Lukupiirin käsittelyssä mainittiin myös yhteys tämän hetken ajankohtaiseen Lähi-idän alueen konfliktiin. Sodat jatkuvat aina vaan.

Eräs lukupiiriläinen muisteli, että on ilmestymässä Sinuheen liittyvä tietokirja. Ja niin onkin! Se on Minna Silverin Sinuhe egyptiläisen maailma: arkeologin silmin. Se on kustantajan esittelyn mukaan Sinuhe egyptiläisen ystävän aarrearkku. Esittelytekstissä lukee näin:

”Jokainen Sinuhe egyptiläisen lukija tietää, kuinka hämmästyttävän todentuntuisesti Mika Waltari herättää eloon muinaisen Lähi-idän maailman. Minna Silverin teos osoittaa, miten taitavasti romaani on rakennettu historiallisille faktoille. - - Esimerkiksi kirjan kallonporauskohtaus on täsmällinen yksityiskohtia myöten. Minna Silver käy teoksessaan läpi Waltarin Sinuhe egyptiläisen, avaten sen historiallista pohjaa Sinuhen matkatessa muinaisen Välimeren, Lähi-idän ja Punaisenmeren kansojen parissa. Silver tarjoaa johdatuksen kadonneisiin korkeakulttuureihin ja rikastaa entisestään Sinuhen lukuelämystä. Dosentti Minna Silver on Lähi-idän ja Välimeren arkeologian ja historian sekä maailman kulttuuriperinnön asiantuntija, jolla on vuosikymmenten kokemus kenttätöistä Lähi-idässä.”

Kesän aikana juttelin monen kanssa Sinuhesta. Synkäksi ja raa’aksi sitä kuvaili moni. Mutta kaikesta huolimatta, se on monelle tärkeä kirja, johon palataan yhä uudestaan. Ehkä tämä on jonkinlainen kulttuurinen ominaisuus. Kun luimme Garcia Marquezin Sadan vuoden yksinäisyys, ihmettelimme sen suosiota kansansa parissa. Sen yhteydessä totesimme, että se on ehkä alueen kulttuuriin liittyvä ominaisuus. Tiedän paljon ihmisiä, joille myös Egyptin historia näyttäytyy kiehtovana ja tärkeänä.

Kiitos lukupiiriläisille kommenteista ja uskalluksesta tarttua tähän järkäleeseen!

Ja muistetaan me aikuiset, että kerrotaan nuorille mistä kirjoista me pidämme, mutta suoraan ei kannata jotain vanhaa klassikkoa suositella. Nuorille löytyy paljon ajankohtaista tässä hetkessä kiinni olevaa laadukasta kirjallisuutta. Toivon myös, että lukeva aikuinen tarttuisi nuorten kirjoihin.

Ihania lukuhetkiä lempikirjojen parissa toivottaen

Virpi