Karstuset sotatöissä

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi olen kirjoittanut uuden kirjan nimeltään ”Karstuset sotatöissä”. Kirja ilmestyy marraskuun alussa ja sitä on saatavilla Karstulan kirjakaupasta ja myöhemmin myös Karstulan kirjastosta. Kirja on kahdeksas omakustanteinen julkaisuni v. 2006 aloittamassani Karstula-sarjassa. Uusi kirja on omistettu kaikille sotiemme veteraaneille.

Kirjassa, joka perustuu monivuotiseen tutkimustyöhön, tarkastelen karstulalaisten ihmisten kohtaloita ja tarinoita eri sodissa. Kaiken kaikkiaan kirjassa on 20 artikkelia ja sen laajuus on 260 sivua. Kirjassa on myös mustavalkokuvitus. Sodat ovat vaikuttaneet maamme elämään monella tavoin. Myös Karstula on joutunut kärsimään useista eri sodista raskaasti. Viime sodissa, joiksi luetaan Talvisota, Jatkosota sekä Lapin sota, karstusia kaatui lähes 250 henkilöä ja vähintään saman verran ellei enemmänkin haavoittui eri asteisesti.

Kirjan ensimmäinen artikkeli kertoo Suomen sodan aikaisesta Karstulan taistelusta, joka käytiin 21.8.1808. Kyseisestä päivää voidaan perustellusti kutsua myös Karstulan verisunnuntaisiksi, koska 16 tuntia kestäneet taistelut Enojoella, Eräperällä sekä Hoikanjärven kankaalla Humpin ja Kimingin välillä vaativat runsaasti kuolonuhreja molemmin puolin rintamaa. Käsillä oleva Karstulan taistelun kuvaus on hyvin perusteellinen ja siinä kuvataan joukkojen sijainti ja taistelun eri vaiheet tarkasti nykyisten paikannimien ja maantieteellisten kohteiden mukaisesti. Olen myös tutkimuksissani löytänyt uutta tietoa Karstulan taistelusta.

Kirjan muissa luvuissa käsittelen lisäksi Vapaussotaa keväällä 1918 ja sitä edeltäneitä aikoja. Karstulasta lähdettiin aktiivisesti Vapaussotaan, johon valkoisten puolella osallistui yli 400 miestä kotipitäjästämme ja lisäksi Etelä-Suomessa punaisten puolella muutamia henkilöitä. Vapaussodan jälkimainingeissa yli 30 karstusta osallistui vapaaehtoisina myös Viron Vapaussotaan keväällä 1919. Suomen Vapaussodan merkittävimmäksi henkilöksi Karstulassa nousee selkeästi maanviljelijä Ilmari Takkala Oinoskylältä. Hänen panoksensa oli myös merkittävä Karstulan suojeluskunnan syntymisessä ja sen jatkokehityksessä.

Talvisotaan osallistui yli 600 karstusta ja monet heistä joutuivat sodan pahimpiin paikkoihin lukeutuvalle Taipaleenjoen rintamalle, jossa kaatui lähes 100 Karstulan miestä. Jatkosodan liikekannallepanossa oli jo lähes 1000 miestä lähdössä rintamalle kesäkuussa 1941. Suhteessa eniten pitäjämme miehiä osallistui JR50 ja JR8 rykmenttien tukikomppanioihin, jotka syksyllä 1941 etenivät Moskovan rauhan rajalta Petroskoihin (Äänislinna) sekä Syvärille ja Maaselän kannakselle saakka.
Jatkosodan ajoilta kirjassa on mielenkiintoisia henkilökuvauksia mm. SS-joukoissa Saksan itärintamalla palvelleen alikersantti Pentti Vekaran sotatien kuvaus. Lisäksi Karstulassa v. 1917 syntyneen kaukopartiomies Paavo Suorannan sotatie sisältää monia mielenkiintoisia vaiheita. Kirjan lopussa on artikkeli asekätkennästä Karstulassa.

Olen kirjoittanut kirjani sotahistorian tutkijana ja halunnut tuoda esille sotatapahtumat kaikkine raadollisine asioineen. Ne ikäluokat, jotka osallistuivat viime sotiimme, joutuivat antamaan raskaan uhrin. Kuitenkin heidän ansiostaan maamme säilytti itsenäisyytensä myös sodan jälkeisinä ”vaaran vuosina”.

Toivotan kaikille sotahistoriasta kiinnostuneille lukijoille mielenkiintoisia lukukokemuksia kirjani parissa.

Jussi Halttunen, opetusneuvos

Kommentit