Kirjastokesäduuni
Kaikki lähti siitä mietiskelystä, voiko päästä vielä kunnan
kesätöihin, jos on aiemmin ollut. En jämähtänyt miettimään liikaa, vaan päätin
kokeilla onneani kevään kesätyöhaussa. Ja se todella kannatti, koska pääsin 4
viikon pestiin tuttuun kirjastoon. Alussa totuteltiin hommiin kuten missä tahansa
uudessa paikassa. Rutiinityöt olivat
helppoja ja siksi pian hallussa. Totesinkin hyvälle ystävälleni ekalla
viikolla, että kerrankin on semmoinen työ, jonka loppumista ei odota. J

Päiviin tuli tietysti eloa ja vaihtelua kävijöiden mukana.
Mukavaa oli päästä näkemään tuttuja ja samalla pysyä mukana muiden
kuulumisista. Uusiakin ihmisiä oli toki. Kaukaisimmat vieraat olivat
tietääkseni Costa Ricalta ja Venäjältä. Pääsin mukaan kirjastossa pidettyyn
tarinatempaukseen avustamaan kirjallisuusristikko-rastille. Jos hyvä mutta
lyhyt muisti ei tee tepposia mulle, niin tapahtuma saattoi olla ikieka
Satusivellin-kokemus.

Kokoavasti voin todeta, että kirjastokokoelma on entistä monipuolisemmin tutumpi, kun pääsin monelle osastolle tsekkaamaan, onko aakkostus kunnossa eli löytyykö kaikki kirjat oikeilta paikoiltaan. Kaiken tämän keskellä huomasin nopeasti, miten helppoa oli tulla toimeen ja tehdä tiimityötä. Pulassa ei siis tarvinnut olla kertakaan, koska apua sai aina kun halusi. Ei siis hassumpaa! Tästä jää kyllä pitkäksi aikaa hyvä mieli. Suosittelen ilman muuta kaikille tänne hakeutumista, koska tää on kokemuksena ainutlaatuinen. Joo, kyllä, näin on!
Mikko Taipale
Kommentit
Lähetä kommentti